Elämyksiä patsaspuistossa

Monet kerrat olemme ohi ajaneet, mutta ei olla poikettu katsomaan.  Metsänreunassa jo näkee aika erikoisia rakennelmia, veistoksia sanotaan.  Viime kesänä sitten pysähdyttiin ja tutkittiin tämä Alpo Jaakolan Patsaspuisto.  Hyvin paikan löytää, kun Turusta ajaa Tampereelle 9-tietä, niin 8 km ennen Loimaata löytyy, aivan tien vieressä on isot kyltit.
Paikka yllätti positiivisesti. Siellä on paljon katseltavaa paljon puu-, betoni-, metalli- ja kivipatsaita ja veistoksia.
Puistossa voi kävellä "Taiteen kivistä polkua" pitkin ja poikin. Vastaan tuli omaperäisiä, melko isojakin teoksia. Kuin jossakin mystisessä satumetsässä olisi ollut. Teokset ovat ajan kuluessa nivoutuneet yhteen luonnon kanssa, joka oli taiteilijan toivekin. Omaperäisiä olivat teosten nimetkin, välillä vähän kartalla sekoisimme, missä mikin on. Mutta luulimme löytäneet oikeat nimet jokaiselle.

Nuori Alpo Jaakola muutti 50-luvulla metsään rakentamaansa lautamökkiin, ja pian mökin ympäristö alkoi täyttyä patsaista ja hänen taiteestaan. 25 vuoden aikana alueelle rakentuivat ateljeerakennus, sauna, ylämökki, pimeä vaja, lataamo ja muita rakennuksia.
Alpo Jaakola oli itseoppinut kuvanveistäjä, taidemaalari, joka tunnettiin myös lempinimellä Loimaan Shamaani. Hän opiskeli vain yhden ainoan lukukauden Turun piirustuskoulussa. Opettajien mielestä  koulutus vain pilaisi hänen omintakeisen ja persoonallisen tyylinsä. Hyvin omaperäinen on hänen tyylinsä. "Vain tuulen suunnilla on merkitystä" oli hän itse sanonut kyselyihin tyylisuunnasta.
Alpo Jaakola muutettua -73 alue oli tyhjillään, kunnes Loimaan kunta osti  alueen 1993 ja avasi sen Alpo Jaakolan Patsaspuistona yleisölle.

Tämä oli näyttely, jossa ei tarvinnut pelätä että kaataa tai pudottaa jonkin veistoksen, sen verran jykeviä olivat.  Lisää katsottavaa löytyi Jaakolan entisessä asuinrakennuksessa Metsämökissä,  ateljeessa ja veistoshuoneessa, jossa nyt oli neuvonta ja kahvila.  

Patsaspuiston läheisyydessä sijaitsee vanhaan kuivurirakennukseen tehty galleriatila, jossa tänä kesänä on Henri Ahtin, Markku Haanpään ja Aamu Tikkasen yhteisnäyttely ”Suojiin hanen harmajan”. Patsaspuiston kahvilassa on esillä Loimaan Kamerat ry:n yhteisnäyttely Luonnon taikaa I & II.  Paljon siis katseltavaa, tänne kannattaa poiketa. 

Teemakollaasin taidekesä

 

ps. Ylen Elävä Arkistosta löytyi dokumentteja Alpo Jaakolasta. Tietoa taiteilijasta löytyy netistä helposti, itsekin löysin paljon uutta tarinaa. 

Se on kesä

Sateen jälkeen aina paistaa aurinko. Ja juhannuksen jälkeen kesä jatkuu. 

Itse kuulun joukkoon joka menee töihin ja jään vapaalle, kun te juhlijat palaatte töihin. 

Hyvää Juhannusta ja keskikesää! 

Taidekesä retki

Jokavuotinen matkakohteeni on pieni Mäntä-Vilppula, kaupunki täynnä taide-elämyksiä. Tänä vuonna en ole reissua vielä tehnyt, tässä siis kuvia viime vuosilta. Yläkuvan inspiroi kauniisti maalattu purkutalo. v. 2017
Viva Granlund: 100 +++ puuta, muraali, yhteisöllinen taideteos Kauppakatu 17:ssä. Kiersimme tätä moneen kertaan ympäri, joka seinä oli koristeltu kauniisti.

Mäntän kuvataideviikkojen pääpaikka on Pekilo. Kuvaa en löytänyt, mutta suunnistamalla kohti kaupungin korkeinta tehtaanpiippua rakennus on siinä aivan vieressä.

Kesän näyttely Kartasto pitää käydä katsomassa, näyttelyn 57 taiteilijaa johdattelevat kävijän polveilevalle tielle kartoittamaan maailmaa. Sinne mennään.

Ja Mänttä-Vilppulassa käydessä kannattaa tutustua myös Serlachiuksen taidemuseoihin, Gösta ja Gustaf. Molemmissa löytyy katsottavaa ja tutkittavaa. Aikaa kannattaa varata reilusti. Erikoisesti Gustaf-museon tarinat ja historia teki vaikutuksen. Tehtaan historia ja Vuorineuvos Gösta Serlachius taidekokoelmat ja miten kaupungista tuli taidekaupunki.

Niin monena vuonna kun olemme siskon kanssa kuvataideviikolla käyneet, niin aina löytyy uutta katsottavaa. Vuonna 2014 Mäntän kirkko oli verhoiltu asukkaiden vanhoihin kauluspaitoihin. Installaatio herätti sekä ihastusta että vihastusta. Me kuuluimme ihastelijoihin.

Teemakollaasin taidekesä

 

Lisäksi Mäntä-Vilppulasta löytyy myös hyviä ruokapaikkoja ja kauniita maisemia. 

Kesäteema 2-4

Jatkan silppuympyröiden parissa, liimauksen jälkeen rentouttavaa istua auringossa ja piirrellä.

Teemakuun kollaasin oma kesäteema

 

Kesäteema 1

Piti saada yksi keskeneräisten töiden laatikko tyhjäksi. Ajatuksen oli vihdoinkin ne vain heittää pois, vaan ei se niin mennytkään. Pilkoin vain pienemmäksi. Tälläinen leikkaa-liimaa-lisää sopisikin omaksi teemakseni. Tämä on sopivan terapeuttista kesätaiteilua, katsotaan mitä kesä tuo tullessaan. tällä kokoa 21x16cm

Teemakuun kollaasin oma kesäteema. 

Hämärä jo metsään hiipi

...pois mun täytyy heti mennä..

Luova Lauantai 231.   HETKI 

Luova lauantai jää kesätauolle, Eijalle kiitos haasteen vetämisestä.  Elokuussa Elegia jatkaa Luoviksen emännointiä.  Hienoa kun haaste saa jatkajan. Itse en joka kerta ole mukaan ehtinyt, mutta syksyllä taas yritän olla aktiivisempi.  Hyvää kesää ja nautinnollisia hetkiä!