Vähän on ruosteessa luovuus vielä, taas oli pieni mikro-blogiloma. Nyt on jo työpöytä raivattu tavaroista, joten toivoa on piristymisestäni täällä kollaasihaasteessakin.
Naapurin puussa on meidänkin pihaan lehtiä tullut, vaikka niin toivotiin että tuuli veisi toiselle suunnalle, Uuna. Lehtikasaan hyppijöitä kyllä välillä meillä poikkeaa.
Hyvin kuvaa loppusyksyä. Tuli mieleen lapsuuden laulu ”Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee...” Tähän korona-aikaan sopii myös toinen säkeistö: ”Minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekään...) :D
Muutama itsepintainen lehti vielä sinnittelee puun latvassa, ikään kuin pitäen kiinni kesästä.
VastaaPoistaMikro-blogilomat ovat aina välillä tarpeen.
Värikäs syksy vähän lohduttaa kun kesä lähtee, SusuPetal. Tauon jälkeen on aina vähän kankeaa aloittaa, mutta toiveet korkealla!
PoistaNaapurin puussa on meidänkin pihaan lehtiä tullut, vaikka niin toivotiin että tuuli veisi toiselle suunnalle, Uuna. Lehtikasaan hyppijöitä kyllä välillä meillä poikkeaa.
VastaaPoistaHaikeus, luonto on riisuntunut ja muuttolinnut matkaa kohti etelää.
VastaaPoistaHyvin tunteisiini vetoava työ. Kaunis!
Pieni haikeus on aina kun kesä loppuu. Kiitos Liplatus!
PoistaHyvin kuvaa loppusyksyä.
VastaaPoistaTuli mieleen lapsuuden laulu ”Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee...” Tähän korona-aikaan sopii myös toinen säkeistö: ”Minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekään...) :D
Kiitos M runollisesta kommentista ja vierailustasi blogissani :D
VastaaPoista