23.9.2015
Soittajatyttö, teemataidetta 4/6
Monotypia tuntuu nyt minulle olevan se vaikeampi tekniikka. Paljon, siis tosi paljon, on tullut taustakuvia tehtyä. Mutta ei niistä ole valmiiksi työksi. Eri värejä ja papereita kokeilin ja kokelin...
Sitten etsin vanhan grafiikan painovärini esille. Lasilevylle sutilla maalasin, vähän väriä sudin taustaksi. Käytin paksua avarellipaperia. Kuvan hiersin käsin, kun prässiä ei ole.
Yhdestä taustapaperista pieneksi rajaamalla, hahmotin sumuisin maiseman.
Ehkä seuraavaksi yhdistän taustapapereihin frottafge-tekniikkaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


taideasijantuntija en ole ,mutta minun silmääni nämä näyttävät oikein hyvin onnistuneilta. Soittajatyttö erittäinkin onnistunut monotypia tekniikalla. Parit kuvat mullakin vielä puuttuu tästä syyskuun teemasta :-)
VastaaPoistaNämä kelpuutin, mutta iso kasa niitä joita en! Vielä me hyvin ehditään muutaman tekemään .)
PoistaHmmmmmm ai vaikeaa?? Minusta soittajatyttö on hieno ja alakuvan sumu todella hieno. Nuo värit antavat työlle mystiikkaa.Minun silmäni taipuvat aina abstraktiin väkisinkin vaikka kuinka ihailen tyttöä :)
VastaaPoistaNäkisitpä ne kaikki epäonnistuneet!!;) Monotypialla tuleekin helpommin abstrakteja, huomasja herkästi värit sekoittuvat oudoksi möykyksi;(
PoistaUpeasti onnistunut tuo soittajatyttö. Värilaadun valinta on kyllä ollut aika haastavaa monotypiassa, tajuaa kyllä hyvin, että ainoastaan kokeilemalla löytää sen omansa.
VastaaPoistaEli suttupapereita syntyy ja erilaisia taustoja, niin kuin sinullakin tuo alempi, kaunis valuma.
Oikean värimaali taitaa olla tärkein valinta, mutta kyllä paperissakin on eroja.Luulin tätä tekniikkaa helpommaksikin :)
PoistaKauniita töitä ovat molemmat.
VastaaPoistaValumatyö kiehtoo, kun se antaa paljon mielikuvia nähdä työ.
Lohdullista on, että muitakin tekniikan kanssa kamppailevia on kuin minä. ;-)
Monipuoliset tekniset kokeilut jäi Minulla aika vähäisiksi.
Runsaalla vedellä tulee hyviä valumia ja mielikuvitukselle töitä.
PoistaKiva on kokeilla jotkin uutta, vaikka ei aivan nappiin menisikään.
Miten saitkin soittajatytön noin selvästi esiin ilman että rajat sekoittuivat, siinä se taito onkin, että saa värin niin tahtoessaan sopivan kosteaksi muttei leviäväksi.
VastaaPoistaKauniisti levittyi kuitenkin alemmassa sumuiseksi maisemaksi.
Se on tuo grafiikan muste joka ei leviä, siveltimellä vaan tuli jonnekin liian paksu kerros ja se levisi. Ja hiertäen ei kaikki muste paperiin siirtynyt, mutta toimi paremmin kuin öljyväri tai akryyli. Vesiväri sai aikaan noita valumia.
PoistaOlin näkevinäni nimesi linkkilistalla :) tulen katsomaan...
Et kuitenkaan antanut periksi vaan jatkoit tekemistä, hyvä sinä!
VastaaPoistaMinä olen viimeinen, joka antaa periksi :D Oma vika, jos olen liian vaikean teeman keksinyt :)
PoistaTosi upeasti kyllä onnistuit ekassa työssäsi, ihankuin olisit sen siihen paperille piirtänyt,ilman mitään painantaa! Toinen on myös kaunis, tykkään tällasista valumisjutuista tosi paljon.
VastaaPoistaOlet kyllä niin taitava vähän kaikessa!
Painoväri ei levinnyt, lasilevylle piirsin ja sitten hiersin tosi paljon etttä väri tarttui paperiin. valumakuvia on helpompi tehdä. Kitios Harakka
PoistaUpeasti onnistui soittajatyttö, Ei ollenkaan ole levinnyt vaan kuva on hyvin selkeä. Kaunis työ samoin sumuinen maisema upeine väreineen ja valumineen. Siellä muuten on silmät sikkarallaan suu leveässä hymyssä öttiäinen, noiden ylhäällä olevien mustien pilkkujen alla. Nauraa ihan selvästi sitä, että on pujahtanut kuvaan salaa :-D
VastaaPoistaKaikki muut värit levisivät ikävästi, valumissa se on tarkoituskin.
PoistaOlet aika tarkkanäköinen, luulen että löysin saman kun oikein etsin :) Ei ihme jos minnun touhuni vähän nauratavatkin ;D