4.3.2021

Uudet verhot kotona

 

Kotona oloa voisi piristää uudet verhot, kunhan niissä on tarpeeksi väriä! 

 

27.2.2021

Kuulakärkikynällä kollaasi

 


Nopeasti taas kuukausi menikin, oma kasvohaastekin tuli kuin tulikin samalla. Kuula- ja kuitukynää pitäsi useimmin käyttä myös piirtämiseenkin. Väritystä vielä jos lisäisi. 

 TEEMAKUUN KOLLAASI  



18.2.2021

Teemapiirtelyä

 
Piti jo jättää kasvovpiirtelyt tähän teemaan, mutta niitä vaan nyt tuli. Usein teen iloisia ilmeitä ja nyt tarkoituksella toisin. Kun elämä ei aina ole vain pelkää iloa.  

  "Päivät menee jäitä poltellessa" 

"Käskettiin lähtemään välillä ulos lenkille" 

Käytin välillä kuitukynää, väriä ei näihin tullutkaan, suunnittelin vain. 

13.2.2021

Värityskuva ja kollaasi

 TAIKATEHTÄVÄT 2021


Vielä 4. taikatehtävä väritettynä:


Kovin on liukkaita palasia Sisko kuviinsa lisännyt. Ei vaan tahtonut pysyä mallissaan tässäkään. 

Sitten vielä kollaasi, alla on värittämättömät kuvat. 


Kiitos Sisko haasteeesta, oli kiva pitkästä aikaa digivärittää. 



8.2.2021

Kuulakärkikynällä

Aloittamisen vaikeutta piirtää kuulakärkikynällä.  Nimittäin ne kynät hylkii minua. Usein, ellei peräti aina. kirjoittaessani kynästä loppuu musteen tulo. Ei minun tarvitse kuin nimikirjoitus kirjoittaa, niin loppu on pelkkää raapuntaa.  Silloin kun vielä kaupan kassalla allekirjoitettiin, niin tämän tapahtui lähes aina.  Minulla onkin tapana, kun täytän jotain tärkeää paperia, niin vähintään kolme kynää otan viereeni. 

Siksipä kävin tänään ostamaassa uuden kynän haastetta varten. Ensimmäinen kerta onnistui musteen riittävyyden suhteen.  Olin myös päättänyt pitkästä aikaa kokeilla kasvojen piirtämistä. 


Aluksi vähän lämmittelyä.  Kynä toimi kevyesti ja pehmeästi, aivan kuin paketin tekstissä luvattiin.

 
Sitten rohkeammin. Mutta hei, tästä tulikin mies? 


 Nyt otin varman päälle ja tyttö tuli. Piirrän mielelläni tuuheat hiukset, niin ei tarvitse yrittää piirtää korvia. 


Tämä suttutekniikka on kätevä, ei haittaa vaikka vähän viiva lipsahtaa.
 Kasvopiirtämista pitää taas alkaa harjoittelemaan. Ehkei kuitenkaan teemaan enää. 


2.2.2021

Taikaväritystä


Sisko antoi kivoja kuvia,  joita saa värittää. 

Taikatehtävä 1.
Voi,voi, kuviot melkein irtosivat värittäessä!  


Taikatehtävä 2.
Nyt pysyi kuviot paikoillaan, kun vähän teipasin. 


Taikatehtävä 3.
Tämä oli paksua pehmolevyä, painoin viivottimella ruudukon.  





29.1.2021

Teemakuun kollaasi

 

Joko mielikuvitusmatkalta tai voi mallina olla todellinenkin paikka.




27.1.2021

Tarua ja totta, melkein

 
Vaikka moni on väittänyt varmasti nähneensä Loch Nessin hirviön, se olemassolosta silti kiistellään. Mutta harva tietää, että hirviöllä on pieni poikanen. Sen olemassaolosta todella harva edes tietää tai olisi nähnyt? Mutta joku on! 
--------------------------------- 


Siitä on kohta kymmenen vuotta kun Turun Kupittaalla pääsi vierailemaan värimaailmaan, ColorScape labyrintiin.  Unohtumaton kokemus, jonka tunnelmaa ei pysty täysin kuvaamaan. Se pitää kokea. 





20.1.2021

Glacia flora gorĝo

 


Jouluteeman lomasaarella oli Jääkukkarotko. Siellä on ikuinen lumi ja jää ja silti kukat kukkivat rinteillä lähes koko vuoden.  Rotkon reunat ovat herkkiä lohkeamaan, siksi sinne ei saa mennä, eikä kukaan uskaltaisikaan.  Kukatkin saavat näin ollen rauhassa kukkia. Rotko on muutenkin hyvin vaikeakulkuisen matkan päässä.  Sanotaan että paikka on tarua, mutta kuvahan ei valehtele, eihän. 


13.1.2021

Teemakuun tammihaste 3.

 

Nähtävyyksiä on myös monet hulppeat rakennukset maailmalla.  Yksi niistä antoi inspraation tähän työhöni,  Walt Disneyn konserttitalo Los Angelesissa. Rakennuksen on kanadalais-yhdysvaltalaisen arkkitehti Frank Gehryn suunnitelema. Bilbaon Guggenheim-museo Espanjassa on myös Gehryn käsialaa, vähän samaa tyyliä. Gehry mainitsee Alvar Aallon olleen hänen suurin inspiraation lähteensä.  Aallon rakennuket ovat näihin verraten melko vaatimattomia. Mutta aika mielenkiintoinen tieto, olen omia sukutauluja tutkinut ja A.Aalto sieltäkin löytyy, jossakin kohtaa. 

Ei tarkoituskaan olla näköiskuva, vaan omalla luovuudellani lisättynä.  Upeita kuvia on tästä rakennuksesta, varsinkin yövalaistuksessa.  


7.1.2021

Rapa Nui ja Moia

 


Moait ovat Pääsiäissaarella (Rapa Nui) sijaitsevia kivipatsaita, joita nykyään on laskettu olevan lähes 900. Suurimmat ovat kooltaan jopa 12-metrisiä ja painavat 75 tonnia. Veistosten keskikoko on noin 13 metriä pitkä ja 14 tonnia, ne ovat veistetty yhdestä kivestä, joskus vuoden 1100 tietämiltä aina 1800-luvulle asti. Mielenkiintoista on, että saaren uskotaan yleisesti olevan yksi planeetan syrjäisimmistä asutetuista saarista. Kukaan ei tiedä varmasti, miksi patsaat alun perin tehtiin.  Patsaat ehkä liittyivät saaren uskontoon, ne esittävät päälliköitä, joiden uskottiin olivat välittäjiä jumalien ja ihmisten välillä. 

Tammikuun teema: 
NÄHTÄVYYS, muistomerkki 

4.1.2021

Reikäpuumetsä

Teemakollaasiin taiteillaan tammikuussa matkakohteita. Joko mielikuvitusmatkalta tai voi mallina olla todellinenkin paikka.  Tarinakin saa olla mukana. 


Lomasaarelta palatessani ohitimme erikoisen metsän.  Voimakkaasti virtaavan joen keskellä oli saari, jossa kasvoi puita, joiden rungossa oli reikä. Niitä ei oltu porattu, vaan puut vain kasvavat noin. Paljon on tutkittu syytä, mutta varmaa tietoa ei ole. Ehkä syy on maaperässä, koska muualla näitä ei kasva. Vaikka siemeniä kylväisi muualle, niihin ei tule reikää, ainoastaan tuossa saarressa  Keväällä puut kukkivat vihrein kukin ja syksyllä kypsyy hedelmät, jotka ovat pieniä rinkuloita. Ne ovat kovia, eikä maistu millekään, siksi niitä kerätään ja käytetään sormuksina. Oletkin varmaan joskus nähnyt pieniä puusormuksia.  Tämä paikka sijaitsi pienen kylän lähellä ja kyläläiset eivät halua turisteja, pelkäävät että puun taika häviää. He vannottivat ettei saa kertoa paikkaa. Mutta jos vahingossa, kuten minä nyt, osut paikalle niin jää hetkeksi rannalle. Uskotaan, että jos näkee kahden puureiään kautta valkoisen linnun lentävän, niin se tuo onnea! Kyläläiset näyttivätkin kovin onnellisilta. 


Tammikuun teema: 
NÄHTÄVYYS, muistomerkki